Suomi tarvitsee enemmän energiaa! Sähköomavaraisuus on tutkimuksen mukaan vuonna 2030 edelleen negatiivinen 61 % vuoden tunneista ja vuotuinen alijäämä on noin 10 TWh. Myös Suomen talous tarvitsee aktiivisuutta. Kuluttajien osuus bruttokansantuotteesta on puolet, joten kuluttajilla on avaimet käsissään talouden kääntämisessä nousuun. Nämä kaksi tarvetta voivat kohdata aurinkoenergiassa.

Suomessa on suunnitteilla valtava määrä uusia teollisen mittakaavan aurinkovoimaloita (teholtaan yli 1 MWp). Monet näistä hankkeista ovat valitettavasti kokeneet vastatuulta tai epävarmuutta, joita aiheuttavat sopivien sijoituspaikkojen niukkuus ja valmisteilla olevat luvitusta hankaloittavat lakiuudistukset.

Pientuotannon kasvu takeltelee

Pientuotanto on tähän asti ollut aurinkoenergian valtavirtaa. Vuoden 2024 lopussa aurinkoenergian kapasiteetti Suomessa oli 1.247 MWp, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 24 %. Tästä valtaosa pientuotantoa (alle 1 MWp). Auringon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa oli 1,5 %.

Talouden epävarmuus on kuitenkin hidastanut pientuotannon kasvua oleellisesti, sillä uusien asennusten määrä vuonna 2024 oli alle 15.000, kun niitä edellisenä vuonna oli 30.000. Kuluva vuosi on alan toimijoiden mukaan ollut suorastaan katastrofi, kun asennusmääräksi jää alle 10.000.

Suomen uusiutuvat ry:n mukaan uusia suuria voimaloita rakennettiin vuonna 2024 yhteensä seitsemän, nimellisteholtaan yhteensä 57 MWp. Kumulatiivinen määrä vuoden lopussa oli 26 voimalaa, yhteisteholtaan 123 MWp. Kuluvan vuoden 2025 kehitys kertoo rakenteilla olevan ainakin 12 projektia ja kokonaiskapasiteetin arvioidaan olevat 450 MWp vuoden lopussa.

Pientuotannon kasvu näyttää siis olevan hiipumassa ja teollisen mittakaavan tuotanto voimakkaassa kasvussa. Huomionarvoista on, että ennen vuotta 2015 ei Suomessa ollut käytännössä lainkaan aurinkoenergian tuotantoa, vaikka esimerkiksi kirjoittajan reilun 3 kWp:n voimala onkin kytketty verkkoon jo syksyllä 2013.

Yli miljoona omakotitaloa

Suomessa on reilusti yli miljoona omakoti- ja paritaloa (noin 1.170.000 kpl). Rivi- ja kerrostaloja yhteensä noin 150.000 ja muita rakennuksia yli 200.000. Lisäksi noin puoli miljoonaa kesämökkiä. Jos pientuotannon voimaloiden keskimääräinen kapasiteetti olisi 5 kWp, olisi niitä yhteensä 250.000 kpl, eli vähän yli 12 %:ssa kaikista kiinteistöistä.

Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet Suomen sähköjärjestelmän kehitystä vuoteen 2030 mennessä. Tuuli- ja aurinkoenergia tulevat tutkimuksen mukaan kasvamaan vuoden 2024 noin 25 %:n osuudesta jopa 50 %:iin vuonna 2030. Myös kulutus kasvaa, joten vajetta ennustetaan olevan alussa mainittu 10 TWh.

Aurinkoenergian pientuotanto on erittäin nopea tapa kasvattaa sähkön tuotantoa. Jos nyt tilaa voimalan, on se asennettu jo muutaman viikon kuluttua. Teollisen mittakaavan voimalat – tuulivoimasta puhumattakaan – tarvitsevat jopa useita vuosia kestävän luvitusprosessin ja rakentaminenkin vie aikaa.

Jos miljoona suomalaista omakotitalon omistajaa päättäisi hankkia keskimäärin 5 kWp:n aurinkovoimalan, tarkoittaisi se viisi gigawattia (5 GWp) uutta kapasiteettia ja noin neljä terawattituntia (4 TWh) vuotuista sähköntuotantoa. 40 % arvioidusta vuoden 2030 alijäämästä olisi sillä kuitattu.

Aurinkoenergia tuottaa ja työllistää

Jatketaan laskelmaa pyöreillä luvuilla: oletetaan, että 5 kWp:n voimala maksaa asennettuna 5.000 € (sis. alv), vaikka paljon halvempiakin tarjouksia on nähty. Miljoona voimalaa tarkoittaisi viiden miljardin euron (5 mrd €) piristysruisketta kansantaloudelle. Pelkästään arvonlisäveroa kertyisi valtion kassaan saman tien miljardi euroa.

Entä miten jakautuisi rahavirta Suomeen ja ulkomaille? Aurinkopaneelien hinta on viime vuosina suorastaan romahtanut ja myös tarvittavien invertterien hinta on laskenut jopa murto-osaan muutaman vuoden takaisesta. Voimme turvallisesti arvioida, että 5 kWp:n voimalan maahantuontihinta on 1.000 € (alv 0 %).

Keskimääräisen voimalan asennus vie kahden henkilön asennusryhmältä noin puolitoista työpäivää, eli kolme henkilötyöpäivää. Miljoona asennusta tarkoittaa kolme miljoonaa henkilötyöpäivää eli 12.000 henkilötyövuotta. Myynnin, työnjohdon ja muun toimistohenkilökunnan työpanos siihen päälle.

Yritysten kate, palkat, palkkasivukulut, asennustarvikkeet, kiinteät kulut yms. yhteensä 3.000 € per voimala eli 3 mrd € miljoonasta voimalasta. Kansantalouden ja valtiontalouden tulot yhteensä 4 mrd €.

Meillä on varaa kehittämiseen

Syksyllä 2025 suomalaisilla oli pankkitalletuksia keskimäärin 115 mrd € eli 20.500 € per henkilö. Sijoituksia oli kahdella miljoonalla suomalaisella, mediaani 6.000 €. Ja aurinkoenergian hankintaan on tarjolla edullista investointilainaa.

Toisaalta aurinkoenergia tuottaa sijoitetulle pääomalla vähintään runsaan 8 %:n tuoton, usein paljon enemmänkin, kuten lokakuun artikkelissamme totesimme. Suomen energiataseen ja kansantalouden elvyttäminen näyttää siis olevan kiinni vain halusta ja pienestä uskalluksesta – ei mahdollisuudesta ja kannattavuudesta.

Vielä pieni vinkki: jokaisella ei ole paikkaa, missä voimala suuntautuisi optimaalisesti etelään. Joskus saattaa olla taloudellisempaa käyttää itä-länsi -suuntausta. Vuotuinen kokonaistuotto jää hiukan pienemmäksi kuin etelästä, mutta tuotto painottuu aamu- ja iltatunneille, jolloin oma kulutus on usein suurempi ja sähkön hinta korkeampi kuin keskellä päivää.

Teksti: Jouko Lampila