Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive) tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Muutokset Suomen lakiin oli määrä toteuttaa 29.5.2026 mennessä. Keskustelu ja valmistelu kuitenkin jatkuu ja lain voimaan tulo menee näillä näkymin pitkälle kuluvan vuoden syksyyn.
EU-lainsäädäntö on usein monimutkaista ja vaikeaselkoista, joten haastattelimme aiheesta Markku Elgiä, joka on energia-alan asiantuntija. Hänen kokemuksensa kattaa yli 4 000 rakennuksen energiatodistusten laadinnan ja hänellä on laajaa kokemusta aiheesta niin Suomessa kuin USA:ssa.
Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä
Energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) uudistus on yksi EU:n vihreän siirtymän keskeisistä hankkeista. Sen päätavoite on, että koko EU:n rakennuskanta olisi käytännössä nollapäästöinen vuoteen 2050 mennessä. Rakennukset aiheuttavat yli kolmanneksen EU:n kasvihuonekaasupäästöistä, joten niiden energiatehokkuuden parantaminen nähdään tärkeänä keinona päästöjen vähentämiseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa on tavoitteena, että uudet rakennukset ovat nollapäästöisiä. Julkisten rakennusten osalta nollapäästöisyys halutaan saavuttaa vuodesta 2028 alkaen ja kaikkien uusien rakennusten osalta vuonna 2030. Nollapäästöisyys tarkoittaa käytännössä erittäin hyvää energiatehokkuutta ja sitä, että rakennuksen käyttämä energia tuotetaan pääosin uusiutuvista lähteistä.
Tiekartta toimille vuoteen 2050 asti
– Vanhojen rakennusten remontteja pyritään vauhdittamaan, sanoo Elg. – Jokaisen EU:n jäsenvaltion tulee kehittää suunnitelma kansallisen rakennuskantansa remontoimiseksi siten, että ne ovat erittäin energiatehokkaita ja päästöttömiä vuoteen 2050 mennessä.
– Tiekartan pitää sisältää osatavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Tavoitteet käsittävät vuosittaisen uudistustahdin sekä energiankulutuksen ja kasvihuonekaasujen päästön vähentämisen. Suunnitelmassa on oltava myös suuntaviivat investointitarpeista, rahoituslähteistä sekä tarvittavista hallinnollisista resursseista.
Moni suomalainen on pelännyt, että EU pakottaisi omakotitalojen omistajat tekemään kalliita remontteja tiettyyn päivämäärään mennessä. Direktiivi ei kuitenkaan määrää yksittäiselle suomalaiselle talonomistajalle suoraa pakollista remonttia.
Elg mainitsee myös aurinkosähkövelvoitteen, josta on puhuttu paljon viimeaikoina. Kuluvan vuoden lopussa voimaan astuva velvoite koskee uusia julkisia rakennuksia sekä uusia muita kuin asuinrakennuksia, joiden hyötypinta-ala on enemmän kuin 250 m2. Näihin on asennettava aurinkoenergiaa hyödyntävä järjestelmä, eli käytännössä aurinkosähkövoimala.
Asuinrakennusten osalta velvoite on tulossa voimaan vuoden 2030 alusta. EPBD ja sen kansallinen toimeenpano pitää sisällään kuitenkin niin sanotun ”solar-ready” -ajattelun, jonka mukaan uusien rakennusten suunnittelussa pitää ottaa huomioon mahdollisuus aurinkoenergian myöhempään asentamiseen ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi katon suuntausten huomioimista, kattorakenteiden kuormituskestoa, kaapelointivarauksia ja teknisten tilojen suunnittelua.
Hyödynnetään älykkäitä teknologioita
Yksi Elgin mielestä tärkeä EPBD:n osa alue on SRI, eli Smart Readiness Indicator, suomeksi yleensä rakennuksen älyvalmiusindikaattori. Se ei arvioi rakennuksen energiatehokkuutta samalla tavalla kuin energiatodistus, vaan rakennuksen valmiutta hyödyntää älykkäitä teknologioita energian käytön, asumismukavuuden ja sähköverkon tarpeiden hallinnassa.
SRI arvioi muun muassa energian kulutuksen automaattista säätöä, lämpötilan ja ilmanlaadun hallintaa, sähkön hinnan huomiointia ja energiavarastojen hyödyntämistä sekä uusiutuvan energian käyttöä. SRI pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka älykkäästi rakennus käyttää energiaa. Tämä liittyy erityisesti siihen, että Euroopan sähköjärjestelmässä on yhä enemmän aurinko- ja tuulivoimaa, hajautettua energiantuotantoa ja sähköautoja.
SRI ei ole tällä hetkellä pakollinen, mutta EPBD velvoittaa jäsenmaat luomaan SRI-järjestelmän käyttömahdollisuuden. Toistaiseksi SRI on enemmän vapaaehtoinen ja pilottivaiheen työkalu. Tulevaisuudessa korkea SRI-luokitus voi vaikuttaa kiinteistön arvoon ja luottokelpoisuuteen, kuten hyvä energialuokka. Älykkyys antaa rakennukselle myös mahdollisuuden osallistua automaattisesti esimerkiksi kysyntäjoustoon, reservimarkkinoihin ja energiayhteisöihin.
Aurinkoa, akustoja ja automaatiota
– Energiamurros etenee kovaa vauhtia, toteaa Elg. – Esimerkiksi Lappeenrantaan rakennettavan datakeskuksen meluaitoihin tulee suuri määrä aurinkopaneeleita. Paneeleista syntyy monta kertaa halvempaa aitaa kuin vaikka puusta. Orlandossa Floridassa kävin tutustumassa Orange County Convention Centeriin, jossa on kolmen jalkapallokentän verran paneeleita, yhteensä lähes 4 000 kpl, liitettynä 28 invertteriin.
– Itselläni on vapaa-ajan asunnolla käytössä 9,5 kWh:n akusto, jonka hankinta maksoi vajaat 2 000 euroa – saman verran kuin auton talvirengaskerta! Viime syksynä ei juuri tarvinnut ostaa sähköä verkosta. Itse näen, että älykäs akusto on aivan ehdoton ratkaisu. Sen avulla voi saavuttaa useiden satojen eurojen vuotuiset säästöt.
Akuston rinnalla Elg korostaa automaation merkitystä. Sähköpääkeskuksen valmius automaation toteuttamiseen on kuitenkin usein sitä rajoittava tekijä. Energiaremontti onkin usein viisainta aloittaa pääkeskuksen päivittämisellä ajan tasalle.
– Kun kännykästä näkee parissa sekunnissa kiinteistön koko tilanteen, niin hallinta on helppoa. Silloin näkee mahdolliset sudenkuopat ja voi tehdä oikeat päätökset, sanoo Elg. – Kun puheella voi hoitaa kiinteistöä, niin on se aika helppoa.
110 miljoonaa euroa energia-avustuksiin
Tuoreena ja piristävänä uutisena Elg mainitsee vielä valtioneuvoston tuoreen asetuksen asuinrakennusten energia-avustuksista vuosille 2026-2027.
”Tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta säädösohjausta paremmalle tasolle vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä olevaa päästöttömän rakennuksen tasoa sekä lisätä uusiutuvan omavaraisen energian tuottamista ja käyttöä. Tavoitellaan korjausrakentamisessa ns. päästöttömien rakennusten määrän lisäämistä.”
Avustuksella halutaan lisätä ja nopeuttaa asunto-osakeyhtiötalojen energiakorjauksia ja myös lisätä alan työllisyyttä. Avustus koskee remontteja ja peruskorjauksia, joissa rakennuksen energiatehokkuus paranee. Avustuksiin varataan yhteensä 110 miljoonaa euroa vuosille 2026-2027.
Asetusluonnos on lausuntokierroksella 26.6.2026 asti.
Jouko Lampila
